Lapin Samoilijoiden toukokuun päiväretki järjestettiin yhdessä LC Rovaniemen ja ukrainalaisten kanssa.
Retkeen valmistauduttiin jo edeltävänä maanantaina, jolloin kerrottiin partiotoiminnasta, Lapin Samoilijoista, muista Rovaniemen lippukunnista, jokamiehen oikeuksista ja retkellä tarvittavista varusteista. Näiden lisäksi hiukan kisailtiin ja kuivaharjoiteltiin trangian kokoamista ääriolosuihteissa.
Varsinainen päiväretki ajoittui sunnuntaille ja sää oli toiseksi parasta Suomen kesää, eli alle kymmenen lämmintä ja kahden pisaran sadetta. Pisaroita toki laskettiin aika paljon enemmän kuin mitä säätiedotus lupasi. Päiväretki suuntautui Ounasvaaran maastoon ja tarkemmin ottaen lähdelaavulle, jonne suunnistettiin jokaiselle perheelle jaetun Ounasvaaran kartan avulla.
Laavulla saavuttuamme laiteltiin tulet ja viriteltiin katokset, jotta saatiin hetki lämmitellä ja kuivatella. Tämän jälkeen oli vuorossa lounas, eli perinteinen trangialla tehty hernekeitto.
Lounaan jälkeen pidettiin kolme rastia; EA-rasti, jokamiehen oikeudet ja nuotion teko.
EA-rastilla käytiin läpi yleisimmät retkivammat ja niiden hoito. Rastia piti Lapin Samoilijoiden nuorten johtajien kaarti, ja palautteesta päätellen ensiapu oli enemmän kuin tuttua Ukranailaisille. Kävi ilmi, että se kuuluu Ukrainassa jo peruskoulun opetusohjelmaan, joten siinä olisi Suomellekin petrattavaa.
Jokamiehen oikeuksissa käytiin läpi konkreettisesti mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Lisäksi rastilla käytiin läpi hyvää retkietikettiä ja mm jätteiden ja ruuantähteiden käsittelyä. Eniten kiinnostusta herätti marjastus, sienestys ja tulien teko, sillä vaikka retkeily olikin hyvin tuttua suurelle joukolle, niin Suomen laajat oikeudet olivat osin uutta.
Nuotiorastilla tehtävänä oli tehdä nuotio käyttäen ainoastaan annettuja mäntyhalkoja, puukkoa ja tulitikkua. Kun nuotio oli valmis sytytettäväksi, viritettiin sen ylle naru ja otettiin aikaan kenen nuotio polttaa narun nopeimmin poikki. Nopeimmaksi kombinaatioksi osoittautua nuotio jossa oli vähän sytykettä alla, sen jälkeen korkeasti ja tiheästi puita ristissä ja vähän sytykettä päällä. Tällä tyylillä tuli hiipi todella nopeasti ylöspäin korkeiksi liekeiksi, ja naru paloi poikki alta minuutin.
Rastien jälkeen paisteltiin viellä tikkupullaa, jutusteltiin ja tehtiin mitä partiossa yleensä tehdään, eli pidettiin hauskaa. Taivaskin selkeni, joten paluumatkalla ei enää kastuttu, ja jotta saatiin varmasti kylmä pois jäsenistä, niin otettiin erä häntäpalloa.
Perheille jaettujen Ounasvaaran karttojen lisäksi, jokainen osallistuja sai oman puukon, EA-laukun ja aurinkorasvaa (jota tosin nyt ei tarvittu), jotta toivottavasti Ounasvaaralla näkyy jatkossakin ukrainalaisia retkeilijöitä.
Suuri kiitos ukrainalaisille osallistujille! Suurin kiitos päivästä kuuluu kuitenkin LC Rovaniemelle joka mahdollisti retken ja hankki tarvittavat varusteet!